Olkalaukku "Varpunen"

Myin joulumarkkinoilla tekemiäni koristetyynyjä, joissa oli jouluvarpusten ja kotihiirien kuvia. Pyöreitä pikkutyynyjä kiersi koristenauha. Neiti R. ihastui niihin ja tilasi itselleen laukkuversion varpusesta.

Löysin kangaskaupasta paksua canvaskangasta, jonka jämäkkyys pitää laukun muodossaan kuin itsestään. Joissakin saumarakenteissa kangaskerroksia oli todella paksulti, mutta onnekseni ompelukoneen neula ei katkennut kertaakaan, vaan kesti urakan hienosti! 

Vuoriksi valitsin ruskean kankaan, mikä sopi yhteen koristenauhan värin kanssa. Ensimmäisen pikkukuvarivin toinen kuva esittää laukkua nurinpäin käännettynä, ja siinä näkyy kuinka saumanvarat on huoliteltu vinonauhalla. Vuorissa on tasku pikkutavaroille, siitä näkyy pilkahdus ensimmäisessä pikkukuvassa.

Lintu on piirtämäni ja se on siirretty kankaalle kirjontakoneella. Hihna on säädettävä sekä irrotettavissa.

Paitakolmikko

Valmistin tilaustyönä kolme miestenkauluspaitaa. Kankaat ja napit ovat paidoissa erilaiset, mutta malli on kaikissa identtinen. Paidoissa on nappikaulus, eli kauluksen kärjet on kiinnitetty miehustaan napein, kaksinkertaisesta kankaasta ommeltu selkäkaarroke ja ns. amerikkalaiset rannekehalkiot.

Usvansininen mekko

Taru valmistui maaliskuussa, ja ompelin hänelle mekon juhlaa varten.

Tekemämme kangaslöytö saneli pitkälti sen, millainen mekosta tulisi; kankaan reunassa oleva kirjonta tarkoitti sitä, että helma olisi tehtävä suorakaiteen muotoisesta kappaleesta. Hihojen mallia pähkäiltiin kauan, ja loppujen lopuksi päätin hyödyntää kankaan kirjotun reunan myös hihoissa ja lopputulokseksi tuli tämä.

Julkaisukelpoisia nuken päällä otettuja kuvia on kauhean vähän, sillä valaistus oli kuvaushetkellä todella huono ja kuvat jäivät epätarkoiksi. :/ Mutta näistä kahdesta näkyy hihan muoto ja sen kuminauhapoimutus, sekä takasauman piilovetoketju. Ylinnä tietysti tärkein, mekko omistajansa päällä. :)

PS. Hiphei, 40. blogimerkintäni!

Jakkupuku

Kuvia taas vähän vanhemmista ompelutöistä, ennen kuin on uudempaa kuvattavaa. Maaliskuussa oli siskoni valmistujaiset ja silloin ompelin sekä siskolleni että äidilleni puvut tilaisuutta varten. Äitini halusi klassisen jakun ja sen pariksi suoralinjaisen hameen, jujuna pilkkukangas yksityiskohdissa.

Jakkuun löytyi Burda-lehdestä kaavat, joita ei muunneltu muutoin kuin istuvuutta räätälöimällä. Kummastuksekseni halkiohameeseen, minkä halusimme, ei löytynyt valmiita kaavoja, joten kuosittelin itse kaavat peruskaavan pohjalta.

Pyykkipoikapussi

Ompelin äidille pyynnöstä pyykkipoikapussin. Toiveena oli vyötärölle ja niskan taakse solmittavat nauhat ja materiaalina farkku. Päätin yllärinä piristää pussia applikaatiolla ja ompelukoneella tehdyllä "kirjonnalla". Applikaation siksakkaaminen ja tekstin tikkaaminen veivät sen verran aikaa, että yksinkertaistin myöhempiä työvaiheita kokoamalla pussin pääasiassa saumurilla.

Tarun kesämekko

Kuten muutkin blogin kuvat, myös nämä näet klikkaamalla suurempina. :)

Tänään viimeistelin Tarun kesäisen trikoomekon. Kangas ostettiin yhdessä ja myös malli pähkäiltiin kaksin. Hihat ovat niin kutsutut kimonohihat, jotta kiva kukkakuvio jatkuu niissä katkeamatta. Kangasta oli niin paljon, että sain kohdistettua myös helman sivusaumojen kuviot vaivatta. Uutta oli v-pääntie ja sen huolittelu vinokaitalenauhalla. Onnistui hyvin!

Vyötäröllä on musta, leveä kaitale selkeyttämässä mekossa vallitsevaa printtikuviota. Vyötärökaitaleen poimutukset syntyvät kuminauhakujista, joita kaitaleella on peräti yhdeksän kappaletta. Mekon pisimmät ja yksipuolisimmat työvaiheet liittyivätkin juuri tähän kappaleeseen; nauhakujien tikkaamiseen ja kuminauhojen pujotteluun. Lopputuloksena mukavan napakka vyötärökaitale ja kaunis silhuetti. :)

Paris 1887: Uninaamiot ja säilytyspussit

Nämä ovat itse painetusta ja suunnitellusta kankaasta ommeltuja pussukoita ja uninaamioita. Painokankaan teemana on 1800-luvun loppupuolen alusvaatemuoti.

Talvikki

Tässä on ensimmäinen koulussa tekemäni kudontatyö; pehmeä trikoomatto, kooltaan n. 1 m x 1 m. Se valmistui alkuvuodesta ja siksi kuvat ovatkin niin harmaita. Matto on kiviportailla kuin talven viimeinen lumikinos. Kuvat otti Taru, kiitos!

Valkoisena ja pehmeän lumihangen omaisena nimesin maton Talvikiksi. Lisäksi matto syntyi talvella ja tekijän toinen nimi on Talvikki.