Eilen kirjoitin muutamalla sanalla kirjontatyön etenemisestä. Otin matkan varrella kuvia, joiden avulla kerron nyt, miten kuva päästäni muuntui varsipistoiksi kankaalle. :)
Ensin valmistin mekon yläosan, tapahtumaketju on ompeleville lukijoilleni tuttu suunnittelu + kaavoitus + leikkuu + ompelu. Kun se istui nuken päälle hyvin, piirsin hameosan etukappaleen kaavan. Leikkasin sen irti ja kiinnitin nuppineuloilla paikoilleen nuken päälle. Tällä tavoin sain hahmoteltua paperille käsien paikan ja asennon sekä kukkakorin asettelun.
Otin uuden palan kaavapaperia. Irrotin hahmotelman nukesta ja laitoin sen uuden, tyhjän paperin alle. Hahmotelman asetelmaa mukaillen piirsin kuvan uudelleen, tällä kertaa yksityiskohtaisesti ja sellaisena, kuin halusin sen kankaalle.
Päätin tehdä kirjontatyön ikään kuin kolmessa osassa; kädet, kori ja kukat. Jälleen uutta kaavapaperia kehiin ja jäljensin nämä kolme osaa omille papereilleen. Tämän jälkeen seurasi mekaanisin ja mielestäni ehkä tylsin osuus; aseteltuani piirroksen paikoilleen se piti harsia kiinni kankaaseen ja sen jälkeen paperi piti varovasti repiä irti. Repiminen oli varmaan hankalinta, sillä paperi tietysti veti pistoja mukanaan ja löysytti niitä hieman. Kaavapaperi oli ehkä liian jäykkää tähän tehtävään.
Repimisen ja nyppimisen jälkeen lopputuloksena oli kuvio kopioituna harsinpistoin kankaalle. Kirjontakuvion kopioiminen kankaalle on myös tehtävissä helpommin, esimerkiksi erityisen jäljennyspaperin avulla. Minulla ei kuitenkaan ollut tällaista, enkä ole edes varma, että näkyisikö jäljennyspaperilla tehdyt väriviivat näin tummalla kankaalla. Onko kenelläkään tietoa tai kokemusta? Vaaleilla kankailla jäljennyspaperi on varmasti erittäin näppärä.
Kangas kirjontakehykseen, keitetään pannullinen teetä ja otetaan mukava asento sohvan nurkasta. Sitten kirjomaan, pisto kerrallaan. Käytin muliinilankaa kolmisäikeisenä.
Valmista tuli, kori on käsissä ja kukkaset korissa! En laskenut työtunteja, sillä tahdon pitää kirjonnasta kiireen poissa. Ja jos seuraisin kelloa, kirjonnan terapeuttisen rauhoittava henki katoaisi juoksuaskelin pois!
2 kommenttia:
sitä jäljennyspaperia on olemassa monen väristä, joten kyllä varmasti onnistuisi kankaalle kuin kankaalle (paitsi jollekin supermoniväriselle :D).
hirmuisen suloinen idea tämä näkymätön tyttö! :)
Tosi hyvä tietää noista papereista tulevaisuuden varalta! :) Tämä tuli tehtyä ehkä vaikeamman kautta, mutta perinteisesti!
Ja kiitos!
Lähetä kommentti